Piia Rautiola

Yleinen

Mikä strategia?

Niin se vain syyskuu kului, ja postaus päivässä lupaus lähes tulkoon täyttyi. Blogaaminen on tuntunut kivalta, ja tähän tilanteeseen sopivalta jutulta. Tuntuu että mielessä on niin paljon asiaa, jota haluaa jakaa, ja tämä on sopiva kanava siihen. Lukee ken tahtoo 🙂

Yllättävää on ollut se, miten helposti ihmiset on kasvokkain eri tilanteissa kertoneet lukevansa tätä blogia. Mahtavaa että olen niin helposti lähestyttävä, sellainen juuri haluan olla. Some aikakaudella olen monesti kapinoinut sitä epäaitoutta vastaan, mitä some usein ihmisille tarjoaa. Facebookistakin olin useita vuosia pois juuri siksi, että koin kanssa käymisen ihmisten kanssa muuttuvan aina vain pinta puolisemmaksi.

Kuitenkin some on tätä päivää, ja se on antanut parhaan kentän niin yrityksen mainostamiselle kuin vaalityön tekemisellekin. Olen ajatellut, että niin kauan, kuin some vuorovaikutus on selkeästi pienempi osa arkea, kuin ihmisten kasvokkain kohtaaminen, on se hyvän palvelijan roolissa. Silti vaarana on, meillä aikuisillakin, että se muuttuu rengistä isännäksi, vaivihkaa. Kohtuudella käytettynä oiva väline siis.

Eilen kotiuduin valtuustoseminaarista, joka pidettiin Kuortaneen urheiluopistolla. Valtuutettuja oli mukavasti kasassa, viitisentoista henkeä, plus virkamiehet. Olihan meillä kyllä hyvä ja hedelmällinen reissu. Kannuksen suuntaviivoja pohdiskelimme, ja oli hienoa huomata, miten saman tyylisiä kehitysideoita kaikilla oli. Hyvä yhteistyön ja tekemisen meininki sen kun korostuu, ja se onkin tae parhaalle lopputulokselle niin valtuuston sisällä, kuin lähikuntienkin kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Kuten tiedämme, strategia, tarkoittaa suunnitelmaa, jonka tavoitteena on saavuttaa haluttu päämäärä. Tämän kertainen pohtiminen liittyi ns.ylätason strategiaan, jossa pääpaino on miettiä suuret linjat, ja kiteyttää ne mahdollisimman tiiviiksi kokonaisuudeksi. Seuraavassa vaiheessa asioihin mennään syvemmin sisälle, ja aletaan ideoida konkreettisia keinoja päälinjojen alle.

Strategia on tärkeä väline matkan varrella, ja siihen palataan monta kertaa, kun pohditaan ratkaisuja eri asioihin. Reissulla oli myös toinen, erittäin tärkeä ulottuvuus, nimittäin yhteishengen luominen. Kun iso porukka toisilleen tuntemattomia ihmisiä kokoontuu näin ison tehtävän, kuin kunnan ylimpänä poliittisena päätöksenteko elimenä toimimisen äärelle, on selvää että luottamusta ja yhteishenkeä tarvitaan. Ohjelma oli koostettu niin, että vapaampaakin aikaa jäi, ja silloin saimme mahdollisuuden taas tutustua toisiimme paremmin.

Toisen päivän teemana oli kunta ja yritysvierailu, Alajärvelle. Kokoonnuimme Punaisentuvan viinitarhan idylliseen päärakennukseen yhdessä Alajärvisten kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Alajärvi on kokenut takavuosina alamäkiä. Harkitun strategian päämäärätietoisella eteenpäin viemisellä, ja kasvu yritysten tehokkaalla tukemisella, on päästy siihen, mistä kaikki pienet kunnat unelmoivat. Menestystarinaan joka on varmasti vasta alussa.

Kuulimme heidän strategiastaan, yrityspalvelun toiminnastaan, sekä kunnan menestyksekkäistä viime vuosista. Saimme paljon vertailupohjaa ja evästä omaankin työhömme sieltä. Oikein onnistunut vierailu siis.

Ennen kotimatkalle lähtöä pääsimme vielä tutustumaan CLT rakennuselementtejä valmistavaan yritykseen, Hoiskoon, jonka ristiinlaminoitu massiivipuurakenne on uudehko tulokas pohjoismaissa. Itse hirsitalossa asuvana, tämä kiinnosti aivan erityisesti. Uskomaton systeemi, jolla saadaan kaikki puun hyvät ominaisuudet käyttöön ilman painumavarojen huomioimista.

Tietysti saimme taas kuulla, miten Suomi tulee jäljessä tässäkin, ja Norja ja Ruotsi käyttävät jo todella paljon CLT rakenteita niin omakoti, kuin julkis rakennuksissakin. CLT on uskomattoman monipuolinen tuote, ja sillä on mahdollista rakentaa vaikka 20 kerroksinen kerrostalo huomattavasti yksinkertaisemmin ja edullisemmin, kuin esim.betonista. Kantavuus CLT:ssä on huippuluokkaa, mutta kuutiopaino vain viidennes betonista. CLT:stä pystyy rakentaa jopa lisämoduuleita kerrostaloon, ja miksei omakotitaloonkin. Aika huikeaa!

Lamellihirren kanssa CLT:llä on samat hyvät ominaisuudet, mutta kustannuksiltaan se on edullisempi, ja yksinkertaisempi rakentaa. Omaan silmään lamellihirsitalo on kauniimpi ja kodikkaampi, mutta modernimmasta tyylistä pitävä viehättyy takuulla CLT:n ulkonäöstä.

Erityisesti julkisrakennuksiin aivan mahtava rakenne! Muistaakseni Norjassa oli tehty tutkimus, missä todettiin puurakenteisessa sairaalassa hoidettavien potilaiden hoitojaksojen jäävän tavallista lyhyemmiksi. Luonnon materiaalin vaikutus ihmiseen on ihmeellinen.

Tässä nähtiin hieno esimerkki siitä, miten huolella valmisteltu brändi, voi johtaa valtavaan imuun todella lyhyessä ajassa. Tuotanto pyörii täydellä teholla jatkuvasti, ja tuotteita toimitetaan koko ajan enemmän niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Yksi perustajajäsenistä toteaakin, että tunne on sellainen, kuin ajaisi sumussa 150km/h. Aika hurjaa! Mutta intohimoa tekemiseen löytyi niin paljon, että häntä oli suorastaan nautinto kuunnella.

Toivon sydämestäni, että tulevaisuudessa saisin lukea yhä uudelleen massiivipuurakenteisista kouluista, sairaaloista, ym. julkisista tiloista. CLT rakenne yhdessä huolellisesti tehdyn muun rakennustyön kanssa, on varmasti yksi avainratkaisu mittaviin sisäilmaongelmiin.

Itsellä herää kysymys, miksi edes tehdään mitään muuta, kuin näin turvallinen yksiaineksinen ja vielä edullinenkin ratkaisu on olemassa. Käväiseppä katsomassa Hoisko.fi, on muuten ammattimaisesti rakennettu sivusto, ja Youtubesta löytyy paljon videomateriaalia.

 

Kirjoittanut

Piia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *